Erilaisia antiikva ja groteski fontteja on valtavasti. Oleellista fontin valinnassa on kuitenkin se, että se on luettavaa. Tutkimuksissa ei ole löydetty vedenpitäviä sääntöjä, joiden perusteella voitaisiin päätellä mikä fontti on luettava ja mikä ei. Tässä joudut siis käyttämään omaa arvostelukykyäsi. Oleellista on siis se, että kiinnität huomiota fonttisi luettavuuteen siinä ympäristössä, jossa sitä tullaan käyttämään.
Muotoillessasi otsikot päätä ensin, montako otsikkotasoa tarvitset. Lähde suunnittelemaan otsikkotason alimmasta tasosta ja etene siitä ylöspäin. Suunnittelet siis ensin esimerkiksi Otsikko 3 ‑tyylin siten, että se erottuu leipätekstistä. Etenet sen jälkeen Otsikko 2 -tyyliin ja lopulta Otsikko 1 -tyyliin. Kannattaa pitää muutokset kuitenkin hillittyinä, ettei Otsikko 1 -tyylistä tule liian suuri. Käytä kaikkiin otsikkotasoihin samaa fonttia.
Ohje
### Montako otsikkotasoa?
Tasoja ei kannata käyttää kolmea otsikkotasoa enempää. Lisätasot tekevät asiakirjastasi hyvin mutkikkaan. Huomaat myös, että otsikkotasojen erottaminen toisistaan fonttikoolla ja muilla muotoiluilla muuttuu hankalaksi. Jos koet tarvitsevasi neljännen otsikkotason, harkitse riippuvan sisennyksen kautta luotavan sivuotsikon käyttämistä. (Et tosin saa tätä näkyviin sisällysluetteloon ilman erillistä kikkailua.)
Saatat haluta käyttää otsikossa eri fonttia kuin leipätekstissä. Tällöin kannattaa valita otsikossa käytettävä fontti siten, ettei se liiaksi eroa leipätekstin fontista. Eräs hyvä tapa on yhdistää antiikvaa ja groteskia. Jos leipätekstisi on groteski, niin etsi sitä muistuttava antiikva otsikon fontiksi.
Eräs perinteinen tapa korostaa otsikoita on lihavoida ne. Voit myös erottaa Otsikko 2 -tyylin esimerkiksi kursivoimalla sen. Tällöin kaikki kolme otsikkotyyliä on helppo erottaa toisistaan.
Otsikkoon liittyy myös siinä käytettävä välistys. Visuaalisesti otsikon tulee olla lähempänä sen alapuolella olevaa tekstiä (jota se siis otsikoi). Suosittelemme 1:2 suhdetta. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että mikäli riviväli on 1,5 riviä, yläpuolelle jätetään 2 riviä ja alapuolelle 1 rivi.
Huomaa, että otsikko ei saisi venyä useammalle riville. Parasta olisi, jos otsikot olisivat kaikki yksirivisiä. Toisinaan voidaan joutua tilanteeseen, että otsikosta tulee kaksi tai kolme riviä pitkä. Missään tapauksessa otsikko ei saisi olla neljää riviä. Tällöin se ei enää lainkaan näytä otsikolta ja sen luettavuuskin katoaa.
Mikäli joudut käyttämään monirivistä otsikkoa, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että jokaiselle otsikkoriville tulee aina jokin järkevä kokonaisuus tai järkevä sanapari. Käytännössä ihmisen pitää päättää otsikon rivitys, ei koneen.
Asiakirjan asettelu
Asiakirjan tärkeimmät asetteluun vaikuttavat tekijät ovat marginaalien leveydet sekä käytetty riviväli. Näiden ja fonttikoon pohjalta määräytyy asiakirjan rivin pituus.
Rivin pituus
Tutki myös asiakirjassasi, kuinka pitkiksi rivit venyvät. Suosittelemme että rivin pituuden ei tulisi alittaa 35 merkkiä, ylärajan ollessa 90 merkkiä. Hyvä rivinpituus tavalliseen asiakirjaan on 55–60 merkkiä, mutta käytännössä useiden asiakirjojen rivinpituudet ovat lähempänä 90:ää merkkiä tai jopa enemmän.
Ohje
### Kuinka monta merkkiä asiakirjani rivillä on?
Voit tutkia rivillä olevan merkkimäärän Wordissä seuraavasti:
Valitse jokin tekstirivi kokonaan
Napsauta Tarkista ‑välilehden Tekstintarkistus ‑ryhmän painiketta Sanamäärä . Avautuvassa ikkunassa näet rivillä olevat merkit kohdassa Merkkejä (myös välilyönnit) .
Voit säätää rivin pituutta muuttamalla marginaalien leveyttä sekä muuttamalla valitsemasi fontin kokoa.
Riviväli
Tavallisesti riviväli on 1–4 pistettä isompi kuin fontin koko. Riviväliin vaikuttaa myös rivin pituus: Mitä pitemmät rivit, sitä enemmän niiden väliin tulisi jättää tyhjää. Jos rivit ovat hyvin lyhyitä, esimerkiksi alle 50 merkkiä, riviväli voi olla 1 pisteen isompi fontin kokoa. Jos rivin pituudet lähestyvät taas 90 merkkiä, kannattaa rivivälin olla 4 pistettä fontinkokoa suurempi.
Marginaalit eli reunukset
Suosittelemme käyttämään Asettelu ‑välilehden Reunukset ‑valikosta arvoa Keskitaso , joka tuottaa miellyttävän ja tasapainoisen asiakirjan.
Mukautetut asetukset voivat siten olla esimerkiksi Vasen - ja Oikea ‑marginaali: 1,9 cm , Ylä ‑marginaali: 2,03 cm ja Ala ‑marginaali: 3,05 cm , jolloin ylä- ja alamarginaalien suhde on 2:3.
Riviväli tulee myös suhteuttaa marginaaleihin. Mikäli kasvatat riviväliä, kannattaa myös harkita vasemman ja oikean marginaalin kasvattamista hieman suuremmiksi.
Huomaa
### Historiaa
Ison alamarginaalin historia juontaa yli 500 vuoden taakse eli kirjapainotaidon alkuun asti. Tuolloin marginaalit olivat nykyihmisen näkökulmasta valtavat, ja ylä- ja alamarginaalin suhdeluku oli 1:2. Tavallisen yksipalstaisen kirjan alamarginaali saattoi olla viisikin senttiä.
Ulkoasujen käyttäminen
Asiakirjan ulkoasu kannattaa tallettaa erilliseksi asiakirjamalliksi.
Lopuksi käymme vielä lävitse, miten voit luoda omia asiakirjamalleja. Mennäänkö eteenpäin?
Ei Kyllä